Asiantuntijaksi kehittyminen perustuu kokemukseen, mutta kokemus ei takaa asiantuntijuutta. Kirjassa viitataan tutkimustuloksiin, joissa asiantuntijaksi kehittyminen edellyttää 10 000 tunnin määrätietoista opiskelua. Kokemuksen lisäksi on aidosti keskityttävä ja harjoiteltava kiperämpiä tehtäviä - ja perehdyttävä koko ajan yhä vaikeampiin asioihin.
Kirjan esimerkki: Johtajan työviikko 50-tuntinen (näinhän se usein on...) -> 200 määrätietoista työviikkoa kehittymiseen johtajana asiantuntijatasolle
Mutta kun käytännössä johtamiseen käytetään päivässä 4 h -> hyväksi johtajaksi kehittyminen vie kymmenen intensiivistä työvuotta
THEORY OF MINDFULNES: "Elämä on tavallaan jatkuvaa tasapainoilua, jossa vaakakupit keikahtelevat yhtenään joko suuntaan tai toiseen. Tekemistä on aina joko liian paljon tai liian vähän. Työ voi tuntua joko iloiselta tai tympeältä. Työtehtävät ovat liian vaikeita tai helppoja. Vain lyhyiden silmänräpäysten ajan kaikki on tasapainossa, jolloin tunnemme itsemme tyytyväisiksi, iloisiksi ja jopa onnellisiksi. Johtajana voit tehdä itsellesi ja työntekijöillesi suuren palveluksen, jos kiinnität huomiota noihin lyhyisiin hetkiin - puhu niistä, korosta niitä, nosta ne valokeilaan. Juuri sellaista pientä apua monet tarvitsevat, ettei töissä olekaan loppujen lopuksi niin kovin tyhmää.
Voi olla hyödyllistä muistuttaa aika ajoin itselleen ja muille, että pysyvä tasapaino on mahdollista saavuttaa vain täysin pysähtyneissä järjestelmissä. Ja elämä - mukaan lukien työelämä on todella vaihtelevaa."
Tommy Lundberg ja Ola Berggren: Apinajohtajan käsikirja. Atena, Keuruu, 2013. Virkistävää luettavaa johtajuutta opetteleville! Hankin ehdottomasti PekkaJärvisteni rinnalle.
Inhimillisempää johtajuutta voi oppia apinoilta.
Työyhteisö on kuin simpanssilauma. Apinalauman alfauros joutuu ratkomaan ryhmähengen, motivaation, hierarkioiden, suoritustason ja stressin ongelmia siinä missä moderni toimitusjohtajakin. Simpanssit vain tuntuvat saavan ryhmän toimimaan sujuvammin.
Apinajohtajan käsikirja vetää yhteen kädellisten tutkimuksen, evoluutiopsykologian, taloustieteen ja johtamisopit. Simpanssilaumojen viidakko päivittyy tietoyhteiskunnan verkostoiksi, jokapäiväinen ravinnonhankinta rahan ansaitsemiseksi. Hämmästyttävän samankaltaiset asiat vaikuttavat sekä työpaikkojen että karvaisten serkkujemme elämään: Evoluutio ei ole pyyhkäissyt pois sanattoman viestinnän merkitystä ja johtajan eleet huomataan aina. Stressin vaikutus ihmisaivoihin ja -ruumiiseen on hyvin samankaltainen kuin simpanssien hätä leijonan liikkuessa lähettyvillä. Simpanssien tapa sukia jatkuvasti toistensa turkkeja vastaa kahvipausseja – kun konttorin lauma heittäytyy yhteiselle tauolle, virkeyttä ei lisää kofeiini vaan kehon oma oksitosiini, keskinäisen luottamuksen hormoni.
Paul Zak: Trust, morality and oxytocin
