Pergola tehtiin remontin jämälaudoista. Ensimmäisenä kesänä pergolaa koristi kalebassi ja muitakin yksivuotisia, runsaita köynnöskasveja. Tarkoitus oli, että jatkossa pergola kasvaa itsekseen ja näin onkin tapahtunut. Siinä on nyt muutaman vuoden jälkeen runsaasti humalaa ja villiviiniä. Nämä tekevät pergolasta talvellakin mukavamman näköisen, kun kuivat oksat jäävät koristamaan pergolan runkoa.
Kaksi seinää on sireeniä ja pergola taydentää sireenimajaa kahdella rakennetulla seinallä. Ihana piilopaikka! Minusta vanhassa pihapiirissä tulee olla sireenimaja. Meillä sireenejä on hieman joka nurkalla, kun en raaski kaataa niitä pois - lisää istuttelen.
Pergolaan on tänä kesänä muodostunut kasveista jo kattokin. Rakensin pöydän jämälaudoista, kantena on vanerilevy ja pöytäliinana vanha ikkunaverho.
Kalebassi eli pullokurpitsa on kaunis säleikkökasvi. Sen varsi on tukeva ja voimakaskasvuinen, lehdet ovat suuret ja raikkaan vihreät. Kalebassi tekee pieniä valkoisia kukkia, joista helteisinä kesinä ja suojaisassa, aurinkoisessa paikassa kehittyy suuria ja koristeellisia, pullon muotoisia hedelmiä. Hedelmät voidaan kuivata koristeeksi tai astioiksi. Kalebassilla on hauska tapa kiinnittyä. Se tekee huimia kiinnikkeitä, joilla se tarraa kiinni säleikköön tai muuhun tukeen kieputtamalla siihen itsensä niin että varmasti pysyy.
Yksi kalebassin hedelmistä kehittyi niin suureksi, että päädyin kovertamaan sitä. Ajatus oli kuivattaa siitä itse kasvatettu koriste. Koverrukseni tai kuivatukseni ei onnistunut ja hedelmä pilaantui. Ensi kesänä kasvatan näitä uudestaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti