Asetuksen mukaan ylempi ammattikorkeakoulututkinto rinnastetaan yliopistossa suoritettavaan maisteritutkintoon. Käytännössä sillä jää työhaussa kakkoseksi.
- Korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen (464/1998) 1 §:n mukaisesti korkeakoulututkintoja ovat yliopistoissa suoritettavat ylemmät korkeakoulututkinnot sekä ammattikorkeakouluissa suoritettavat ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Sosiaalihuollon kelpoisuuslaissa- ja asetuksessa korkeakoulututkinnolla tarkoitetaan siis yliopistollista tutkintoa tai ammattikorkeakoulututkintoa.
Omat opintoni ovat olleet kolmiportaiset (ohjaaja - AMK, ylempi AMK), opintopisteitä on kertynyt yli 400 yliopistossa suoritettujen abbrojen ja muiden lisäopintojen kanssa.
Ei se riitä. Tärkeässä virkavalinnassa keltanokkamaisteri pyyhkäisi loppumetreillä ohi. Ei auttanut juuri sen viran hoitoa tukeva useiden vuosien kovatasoinen ja laaja kokemus, jonka tuloksista vankat näytöt. Organisaation ja henkilöstön johtamisen sekä talouden kuntoon laittamisen sijaan nämä valitsijat ajattelevat tarvitsevansa johtoon tutkimusosaamista?
Minähän en peräänny. Aineopinnot lisäävät ammattipätevyyteni myös sosiaalityöntekijäksi.
- Kelpoisuutena sosiaalityöntekijän tehtäviin on ylempi korkeakoulututkinto, johin sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä (kelpoisuuslaki 9 §)
Huolimatta näistä häiritsevistä ruskeista silmistä, opintoni ovat loppusuoralla ja seuraava pätevyys on liki taskussa. Jatkanko tästä maisteriopintoihin, jotta kelpoisuuteni hyviin virkoihin on kilpailukykyisempi? Mitä ajan haaskausta, kun voisi tehdä työtä ja käyttää hankittua osaamista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti